Jaahas, nyt vain kuvat näytillä, teksti sitten myöhemmin..
(kliks klaks isommaks)
Jaahas, nyt vain kuvat näytillä, teksti sitten myöhemmin..
(kliks klaks isommaks)
Viime viikonloppu tuli vietettyä aika mielenkiintoisissa merkeissä, Jyväskylässä oli nimittäin Yläkaupungin Yö (tietämättömille tiedoksi, vastaa ehkäpä parhaiten Helsingin Taiteiden Yötä).
Lauantaina tuli herättyä joskus yhdentoista maissa. Aamu kului sängyssä maaten, kunnes ehkä yhden maissa piti tehdä visiitti vessan ja suihkun puolelle. Siinä sitten tulikin nähtyä kämppiksiä, joista toisen, Jussin, kyydissä oli tarkoitus reissata Jyväskylään. Noh, suihkun jälkeen makoilin taas sängyssä, kunnes piti päättää viikonlopun tallennusvälineet, mukaan lähti digivehje, fed-2 (neukkumittaetsin), yashica d sekä ricohin pokkari (värikuvailuun). Tarkoituksenani oli syödä jotakin ennen lähtöä, mutta ajan viettäminen sängyssä kostautui, kiireessä ehdin ottaa vain vanhentuneen lihapiirakan ja tölkillisen siideriä mukaan.
Matka sujui suunnilleen ongelmitta, ja perille päästyäni suuntasin kauppakadulle. Sitä tutkittuani käväisin katsastamassa josko Lounaispuistossa olisi ollut eloa, noh, ei sitä paljoa löytyny, kello taisi olla neljän maissa.. Seuraavaksi taisin eksyä johonkin vanhaa kamaa myyvään liikkeeseen, siihen tatskapaikan viereiseen. Siellä ollessani bongasin Tytin kävelemässä kadulla. Juoksin hänen perää ja kyselin hänen seuraavaa päämääräänsä. Suuntasimmekin sitten Yläkaupungille, kuuntelimme hieman musiikkia Lounaispuistossa ja käväisimme yliopistolla (Jussi oli siellä koulun metalliesityksessä), tutkailin myöskin propagandajulistenäyttelyä, ihan mukavia oli, saattoipa tarttua joitain kuvaideoita korvien väliinkin..
Lounaispuistoon palattuamme törmäsimmekin tuttuihin ihmisiin. Aki kumppaneineen ilmestyi jostakin, muutama karvaturrikin oli mukana.
(kuvat isommiks klikkaamalla)
Noh, satuimme kuulemaan (tai Aki tiesi..) että kauppakatua pitkin marssi kuninkallisia ja paljon ihmisiä, sinne siis! Ja totta se oli, kunkku ja kuningatar menivät edellä ja muut perässä. Tällaisen henkilön bongasin heti heidän takaalta:
Taitava tyyppi oli, opiskelee muuten samassa koulussa ku minä itekin, eri alalla kylläkin. Lähdin seuraamaan marssia (ja koin déjà vun, ihan niin kuin vappuna Helsingissä.. tässä kulkueessa ei sentäs rikottu paikkoja), ja se päättyikin yliopiston aukiolle. Siellä sitten kuunneltiin puheita, tanssittiin musiikin tahdissa ja seurusteltiin jonkin aikaa.
Lounaispuistoon käveltyämme jatkoimme musiikin kuuntelemista, tällä kertaa vuorossa olikin SaraLee, pitihän siitä räpsäistä kuvakin..
Eipä se musiikki mitenkään huonoa ollut, vähän väliä kylläkin saattoi häiritä eräs yli-innokas fani, tai no, eihän se häirinnyt, lähinnä huvitti. Noo.. kameran eteen eksyi myös muutakin kuin musiikkia, nimittäin ihka-aito suomalainen.
Hieno vako, eikös.
Ilta kuluikin melko nopeasti musiikkia kuunnellen, videoesityksiä katsellen ja kavereiden kanssa henggaillen. Vuorokausikin pääsi jo vaihtumaan, kun eksyin tuliesityksen jälkeen erään tuomen alle. Siellä muutama henkilö poltteli.. hmm.. savuketta. hetken jutusteltuamme väsäytyi maahan pieni risunuotio, se lämmittikin mukavasti kunnes jostakin kuului radiopuhelimen ääntä. KYTÄT! Ei sentäs, eivät ne/se tulleet nuotiomme luo, mutta sammutimme sen kaiken varalta ja hajaannuimme ympäristöön.
Kello taisi olla jo yli kahden, olin keskellä Jyväskylää ilman kyytiä kämpille tahi kattoa pään päälle. Tilanne alkoi vaikuttamaan hieman huolestuttavalta, mutta eiköhän tästä jotenkin selvitä.. vaikka valvomalla koko yön!
Ja niinhän siinä sitten kävi, ei löytynyt sopivaa kaveria joka olisi huolinut epäonnisen kuvaajan katon alle. Yön aikana tulikin sitten tutustuttua erilaisiin paikkoihin Jyväskylässä, vähän väliä myös juttuseuraa löytyi.
Tällä iloisella parilla oli juuri ollut ensimmäinen keikka bändinsä kanssa, syystä tai toisesta tahtoivat kuvaan, en pannut vastaan, tuntemattomia ihmisiä on varsin mukava kuvata.. Kuvan sävyt säilytin tuollaisina, aamuyöllä valo on pehmeää ja värimaailma erikoinen.
Mutta siis, keskustan kadut tulivat melko tutuiksi, eksyin harjullekin, siellä istuskellessa oli hyvä ajatella asioita. Keskustan palatessa huomasin kadut katkaisseen työmaan, tietysti sinnekin oli pakko mennä tiirailemaan..
Kun oli paljon aikaa, tuli eksyttyä kaikenlaisiin paikkoihin, talojen katoille, porttikongeihin, sisäpihoille. Eräässä kiikussa oli hyvä istuskella ja hiljaa keinua.
Jossakin vaiheessa sitten muistin sillan, sen sillan jonka yli olen kerran edellisenä syksynä mennyt kun tulin Iirikseltä (tai oikeamminkin Iiriksen isältä) hyvin nukutun yön jäljiltä. Muistikuvani eivät olleet parhaat, mutta lopuksi löysin perille. Silta oli korkea, kevyelle liikenteelle tarkoitettu. Sen alta meni joki ja ympäristö koostui hienosta metsästä. Paikka näytti hyvin kauniilta. Sillalta alas jokeen katsoessa huomasin siellä sorsaparin. En voinut olla kuvaamatta.
Laskeuduin sillalta alas veden ääreen ja lähdin kulkemaan syvemmälle metsään, löysin kyltin josta selvisi paikan olevan luonnonsuojelualuetta. Pääni sisällä pyöri vain lause: “mitä vittua”, oli outoa tulla kaupungin keskustasta suoraan luonnon keskelle. Paikka suorastaan mykisti.
Joen nimihän on sitten Tourujoki, kannattaa käydä, aion kyllä tulevaisuudessakin eksyä tuonne.
Loppujen lopuksi reissu oli ihan mukava kokemus, vaikka yö meinasikin vähän väliä turhauttaa, antavat kuvat ja kokemukset sen verran paljon takaisin ettei tässä ainakaan tappiolle millään tavalla jääty.